The enD ?

Noniin. Pari kuukautta sitä iloa sitten kesti kunnes joku löi linkin s-nettiin. No, mikäs siinä, jos kerran turhanpäiväinen turinointi kiinnostaa - näissä pienissä piireissä. Saattaapa olla että se kirjoittelumotivaatiokin vielä sieltä montusta päätään nostaa. Pitää vain keksiä joku metodi, jolla vältän sen ettei tule seliteltyä mahdollisia menestymisiä tai menestymättömyyksiä etukäteen. Kello on kilpaurheilussa se lahjomaton mittari, ei kovaääninen huutelu.

Mitä pirua kukaan siitä hyötyy jos mie täällä huutelen? Kertokaapa se.

Kaksi askelta eteen - yksi taakse

Lanzaroten reissu meni mukavasti. Jaksoin ja pystyin harjoittelemaan varsin hyvällä tasolla ilman ongelmia. Lenkillä tuntui hyvältä, jos ei nyt niin ihmeemmin kulkenutkaan. Määrää tuli mätettyä urakalla ja kuormitettua jalkaa aikalailla enemmän kuin viimekuukausina, ilman poikkipuolista sanaa. Hieman kyllä jo kilometrejä hiulatessani ja niitä harjoituspäiväkirjaan merkitessäni arvelin että voi olla melkoisen kovaa tämä touhu ottaen huomioon harjoitustaustan. Kokemus on nimittäin opettanut että siinä vaiheessa kun olotila ei tunnu mukavalta kuin treenatessa - ja siinäkin vasta koneen hyvän matkaa lämmettyä - ollaan rasitustasolla, joka tulee vaatimaan veronsa levon muodossa ennemmin tai myöhemmin. Sitäkin on kokeiltu ettei levätä, vähemmän positiivisin joskin hyvin tunnetuin seurauksin. Kun jalka kuitenkin tuntui päivä päivältä paremmalta, suunnitelmia kevään suhteen alettiin katselemaan jo ihan uusin silmin. Suunnitelmiin piirtyi melkomoista lyöntiä. Odotukset nousivat vähintään samaa tahtia viikkotolpan kanssa. Tunsin ottaneeni vähintään kaksi kukonaskelta eteenpäin.

Eivätpä ne asiat juuri koskaan mene niin kuin elokuvissa. Tai onhan niissäkin toisaalta takaumia, taka-askeleita. Väsymystä - siis todellista koomaa - osasin odottaa kotiin palatessani. Jalkakipu tuli yllätyksenä. Jonkinlaista haava/hermokipua on nyt ollut useampi päivä. Miksei turvotusta ja kuumotustakin. Eikä oikein toimi pohjekaan. Jäkissä. Pidin pari kevyttä päivää ja tänään työstin salilla 90min yhdistelmänä kuntopyörä - soutu - juoksu - stepperi sillä tuloksella että koipi on nyt illalla rehellisesti sanottuna helvetin huonon tuntuinen. Pitäisikö lyödä liinat kiinni ja kunnioittaa reaktiokipua - vai uskoa siihen että suunnitelmien jääräpäinen toteuttaminen johtaa varmempiin tuloksiin? Vaikka tiedän, mitä pitäisi tehdä ja se lukee huoneentaulussani kultakirjaimin, en tiedä pystynkö. Tahto voi olla järkeä vahvempi, yhä, kaikesta kokemuksesta ja vannotuista valoista huolimatta.

Runkoviikko odottaa paperilla tekijäänsä.

Tour de Lanzarote

St 1: ap: Ju 0.30 + JuTe 0.20 + kp 0.10 ip: Prologi Puerto del Carmen - Costa Tequise - Tahiche - Uga - P. del Carmen 80km, 3.00 (0.15 VK). "Rentoa fillariin totuttelua (heh..)" Venyttely 1.00

St 2: P. del Carmen - Tequise - Haria - Ye - Orzola - Tahiche - San Bartolome - P. del Carmen, 120km. 5.05 Pohjoinen helvetti. Reppu selässä vastatuuleen, koko matka. Nousut ja vastatuuli vetivät energiat punaiselle ja koska huoltoautoa ei näkynyt mailla halmeilla, oli energiavajetta paikattava parin ruokalajin menu del dia'lla kesken lenkin. Reissussa reippaat 6,5h. Komeat rusketusrajat, palanut naama. Venyttelyt 1h.

St 3: ap: P. del Carmen-Yaiza-Timanfaya-P. del Carmen, 55km. 2.15. Loistavaa asfalttia, hienoja laavamaisemia - ja loppua kohti paranevia jalkoja. Tällä palauttavalla lenkillä tuli todettua kuinka helppoa pyöräily pohjimmiltaan on: siirrät vain kerran painoa jalalta toiselle ja loppu heiluriliike tapahtuu itsestään. Ikiliikkuja on siis keksitty.
ip: Ju 0.30 + kp 0.20 + VJ 0.10. Venyttelyt 1.00

St 4: ap: P. del Carmen - Tias - Uga - Playa Planca - Yaiza - Timanfaya - P. del Carmen. 90km 3.30 (1.00 VK I-II). Eteläsaaren kierros. Vaihtelevalla temmolla, ajatuksena hyökätä mäkiin tosimielellä. Ei löytynyt jalkoja. Happoreeni. Hapenottotreeni. Pitkä lenkki. Kaikki kerralla.
ip: P. del Carmen - Tinajo - La Vegueta - Tias - P. del Carmen, 50km, 2.05. Ensimmäinen todella palauttava. Jopa mäissä sai passailtua. Jalkoja oli. Venyttely 0.20

St 5: ap: P. del Carmen - Tias - Timanfaya - El Golfo - Femes - P. del Carmen, 78km. 3.15 (0.20 VK). The Hangover day. Teemana vedellä mäet hiljaa ja tasaiset reippaammin. Viimeisen nousun loppu Femesin kylään (600m / 120m nousua) oli helv... hieno!
ip: Ju 0.30 + kp 0.15 + VJ 0.10. Venyttely 1.00

St 6: ap: P. del Carmen - Arrecife - San Bartolome-Tequise-Mozaga-Soo-La Santa-Timanfaya-Uga-Tias-P. del Carmen, 105km 4.20. Peruspitkälenkki yksikseen. Terapeuttista. Neljä tuntia ajattelematta. Ajoittain tuntui olo aivan kuin pyöräilijältä.

Epilogi: ap: Ju 0.30 + VJ 0.20 (Oceano Atlantico) + kp 0.10. Matkustus kotia.

Lanzaroten kartta

Lanzarotelle

Huomenna hyppään viikoksi Lanzarotelle nauttimaan spinningtreenin hedelmistä. Tavoitteena on lähinnä nautiskella helpoista kilometreistä auringossa mutta alustavaan suunnitelmaan on lyöty myös pari tehokkaampaa pitkäkestoista VK-aluetta kuormittavaa harjoitusta. Ne ajattelin tehdä sopivaa rinnettä nousten pitkinä (5-15min) vetoina lyhyellä palautuksella. Samassa harjoituksessa tulee siis kaikki perinteiseen suunnistusharjoitteluun kuuluvat välttämättömät efektit - määrä, teho, voima ja kaupanpäällisenä vielä se niin tuttu kumppani, jumi joka sulanee vasta toukokuussa jos on ylipäätänsä sulaakseen.

Ajatuksissa on myös tehdä muutama aamulenkki höystettynä koordinaatioilla ja palautella uima-altaassa vesijuoksulla. Toki keskivartalo pidetään kunnossa pikkupilateksilla, joten nekin täytyy johonkin väliin mahduttaa. Ja lihashuollot tietysti.

Palautuneena leirille ja toivottavasti väsyneenä takas - eikös sen näin pitäisi kaikkien oppien mukaan menna?