In Tomahawk team

Eikös sitä niin sanota että mitä kovempaa treeniseuraa, sitä kehittävämpää on harjoittelu. Ryhmäharjoitelussa mukaan tulee heti keskinäinen kilpailu ja toisaalta motivoiva tuki tietoisuudesta että samassa veneessä on muitakin. Parhaassa tapauksessa päämääräkin on sama eikä vene kierrä ympyrää toisen soutaessa ja toisen huovatessa. Näin nettiaikana kaiken sosiaalisen kontaktin ja elämänpiirin siirtyessä yhä enemmän virtuaalimaailmoihin, voi yhteistreenitkin hoitaa netin välityksellä. Se on sitä nykyaikaa - kätevää eikö totta?

Kimin kanssa olemme samassa veneessä. Molemmat polkevat kohti kevättä Tomahawkin spinning-tiimissä. Niinpä oli luontevaa lyödä pystyyn pieni leikkimielinen (!) kisa siitä, kummalle harjoituskertoja ja tunteja tuon fillarin päällä kertyy enemmän. Startti tapahtui tänään ja maaliviiva puhkaistaan maaliskuun alkupuolella. Pitänee ottaa rivakka lähtö - tässä kisassa on vielä hyvinkin epäselvää kumpi on suurempi voittaja, spinningkunkku vai minimillä selvinnyt. Kaikkeni pyrin kuitenkin tekemään molempien mahdollisuuksien puolesta.

Mitä kummaa tuo spinning-treeni oikein on? Perinteisen kaavan mukaisia määritelmiä ovat esimerkiksi virtuaalinen pyörälenkki musiikin tahdissa, nautinnollinen rääkki ja johdettu vaihteleva sisäpyöräilytreeni. Kovasti niitä markkinoidaan rasvanpoltto- ja peruskestävyystreeneinä - eri asia sitten on kuinka ne tuohon kategoriaan todellisuudessa osuvat. Yleensä johdetuilla tunneilla mennään alusta saakka varsin kovaa ja kiristetään loppua kohden. Sanoisin että meikäläisen tasoiselle urheilijalle ne sopivat korvaaviksi vauhtikestävyystreeneiksi tai intervalliharjoitteluun, aika tavalla ihmetyttää keski-ikää lähestyvien naisten - toki nuorempienkin - kyky painaa samaa tahtia juurikaan kärsimättä. Jokin juju siinä täytyy olla takana ja valistunut arvaus osuu vastuksen säätöön käytettävän nupin asentoon. Treenin pirullisuutta lisää se ettei edellämenevää saa kiinni vaikka kuinka yrittäisi. No, saahan se koutsin huutelu ylittämään rajoja mäkivedoissakin niin miksei vetäjän ruoska spinningtunnilla. Pari kertaa olen onnistunut pitämään sykkeet aerobisen kynnyksen alla mutta se vaatii jo melkoista asennetta ja mittarin kyttäilyä.

Kotona tietysti voi tehdä mitä lystää. Peruskauraa ovat olleet esim 40'-100'tasavauhtiset kevyet, kestävyysintervallit tyyliin 20x30''/30'' ja VK-toistoharjoituksena 10x4'/1'. Kadenssi ~90-130 kierrosta minuutissa niin ei jumi pääse pahasti yllättämään. Pyöräilyn kanssa hommalla ei juurikaan ole yhteistä, kuntopyöräily ei osu edes samalle sektorille. Ilman vapaaratasta ei pysty lintsaamaan, minkä oppii muutaman vastapaukun jälkeen polvitaipeen kautta. Harjoitteluun kun kuuluu nousujohteisuus niin eiköhän vetojen toistomääriä aleta pikkuhiljaa hilata ylöspäin. Yllättävän motivoivaa, mielenkiintoista ja monipuolista tuijotella valkeaa seinää. Siihen kun lisää kartan ja mielikuvat, aletaan olla jo lähellä kisafiilistä.

Ihan oikeesti.