Kauden kynnyksellä

Tervehdys!

Taas se talvi hujahti, huomaamatta, niin säiden kuin ajankulunkin puolesta. Lukuisia loistavia suunnitelmia, uusia ideoita ja ajatuksia jäi toteuttamatta. Pelko puserossa selailen harjoituspäiväkirjan haperoiksi käyneitä sivuja. Kylmä hiki kohoaa otsalle ja orpo olo alkaa kutitella vatsanpohjassa. Mihin unohtuivat ne suunnitelmat voimatasojen nostamisesta, tehoharjoittelun lisäämisestä, jatkuvista mäkijuoksuista, koordinaatiotreeneistä ja lihashuollosta? Kovin pieniksi tuntuvat nuo kahdentoista, kuudentoista tai kahdenkymmenen tunnin pylväätkiin kutistuneet vaikka viikosta toiseen näyttävät toistuneen. Maaliskuu näyttää reilua seitsemääkymmentä tuntia - määrätkin siis jääneet tekemättä. Mihin ihmeeseen tämä aika joulukuun alusta on oikein kulunut?

Kovin tuntuu tutulta. Muistini mukaan samassa tilanteessa on oltu joka ainoa kevät; kuukausikaupalla on mätetty treeniä koneeseen mutta silti mielen valtaa vahva epäilys siitä että tekemättä on yhä niin turkasen paljon. Tänä vuonna tilannetta helpottaa kuitenkin tietämättömyys muiden tekemisistä, näin suunnistuspiireistä poispudonneena. Seurakavereita en ole nähnyt kuukausiin, mitä nyt Pihkaniskojen korttelitreenissä Pipån kantapäitä tuli katseltua. Samassa treenissä tein muuten yhden lenkin tippumisennätykseni; 6kertaa.

Kuntoa on kyllä sitten viimekertaisen hiottu niin kotosalla, Joensuussa kuin Paljakallakin - ehdinpä siinä välissä myös SV:n kevätleirille. Kilpailemista ajatellen eväät ovat kuitenkin levällään ja kausi kolkuttaa ovelle - perinteisesti tässä vaiheessa olisi paniikin paikka. Tänä keväänä ajattelin tehdä poikkeuksen ja suhtautua tulevaan varovaisen positiivisesti ja välttää turhia hötkyilyjä. Nilkan ohella jäitä kaivataankin myös korvien väliin.

Kilpailukausi on tarkoitus avata jo Siljarasteilla. Sitä ennen pitää kuitenkin kaivaa kovettuneet nastarit komerosta ja suunnata Göteborgiin leirille hakemaan 10-milan kolmososuudelle riittävää täsmänäyttöä. Koipi on meinaan vahvassa kolmenkymmenenminuutin kunnossa. Miehessä eväitä riittäisi pitemmällekin.

Kaikki taivaan ja helvetin väliltä on ulottuvilla.